Select Language
English Finnish

Kirjoittaja Aihe: Kysy mitä vaan kurpitsan kasvatuksesta  (Luettu 4355 kertaa)

Juso

  • Ylläpito
  • Full Member
  • *****
  • Viestejä: 135
Kysy mitä vaan kurpitsan kasvatuksesta
« : Huhtikuu 08, 2013, 11:57:56 »
Yritämme yhdistyksen puolesta nopeasti saada parhaan nykytiedon mukaisen vastauksen sinulle.

Maija K
20.3.2012 19:59:20
Tälläinen linkki lannoituksesta http://wikikko.info/wiki/Lannoittaminen

Juso
20.3.2012 22:15:14
Tässä linkki rapakon takaisista suosituksista (Al Eaton). Nämä ovat ppm mutta kääntyvät riittävällä tarkkuudella mineraalimaalajeille 1:1 eli voi ottaa suoraan mg/l tavoitearvot.

http://tinyurl.com/7ddpl9z

Muutenkin hyvä artikkeli jossa ensimmäisen vuoden kasvattaja kertoo miten kasvattaa 1180 paunan kurpitsa ekana vuonna. Paljon hyvää tietoa kerätty

Kurpitsamaakari
28.3.2012 19:38:00
Paljonko uskaltaa laittaa poninkakkaa kurpitsan alle? Uskaltaisiko ihan suoraan kakkakasaan istuttaa, jos laittaisi vaan päälle kuorman multaa?


aami
28.3.2012 21:00:38
Alle kakkaa, jos on tuoretta mukana niin ne alimmaksi. Täräys kalkkia ei ole pahitteeksi. Kuiva heinää/tuoretta ruohosilppua voi laittaa siihen vielä kerroksen ja sitten multaa päälle. Ei sitä mahottomasti tarvitse. Itse taisin semmosen ison säkillisen laittaa multaa päälimmäiseksi aikanaan kun tein "kakun" mihin taimen lykkäsin. Oikeasti istutuspohjahan kannattaa olla laajempi, ei pelkkä yksi kakku jossain, vaan jos on mahdollista niin se hevonpee kannattaa levittää koko alueelle minne kurpitsa kasvaa ja jyrsiä tms siihen maan sekaan kalkin kanssa samaan aikaan. Sitten vaan heinäsilppua/ruohokatetta päälle estämään rikkojen kasvu ja toiseen päätyyn kurppa kasvamaan niin että täyttää sitten aikanaan sitä varten valmistellun alueen.
Onkohan tarpeeksi epäselvästi nyt vastattu..? Kysy tarkemmin vaan vielä jos ei saa selvää mun sepostuksesta :)

aami
28.3.2012 21:02:46
Tarkennan vastausta sen verran, että kurpitsahan kasvattaa kaikista lehtihangoistaan juuret maahan, siksi se pelkkä "istutuskakun" tekeminen ei takaa mitään järin suusta järkälettä, jos kaikki ravinteet on jossain parin neliön alueella. On siis järkevämpää, mikäli vain on mahdollista, parantaa koko kurpitsan kasvualue kerralla. :)


otski
28.3.2012 21:18:41
Tuolla ohjeella pitäisi onnistua ja kalkkia sen mukaan mitä kuiviketta on käytetty, jos on runsaasti turvetta niin se sitoo myös kalkkia ja tosiaan kurpitsa juurtuu myös versoistaan maahan ja kerää sieltä lisää ravinteita ja levittämällä lannan vähän laajemmalle alueelle välttyy tilanteelta että alkuvaiheesa olisi liian väkevä kasvualusta

otski
28.3.2012 21:23:40
Aami näköjään ehti täydentämään vastaustaan ennen viestiäni, siksi osittain päällekkäistä tekstiä.


Juso
28.3.2012 21:39:39
Sen verran täydennetään omana (ja monen muunkin) mielipiteenä että näin keväällä laitettavan karja- ja hevosenlannan olla syytä olla kompostoitunutta. Tuore lanta on jyrkkää ja polttaa helposti kurpitsan (kuten muidenkin kasvien) juuret. Jotkut mättävät tuoreena syksyllä ja muokkaavat sen maahan, jolloin talven aikana kompostoituu ainakin osin. Kompostoitu kuitenkin aina parempi. Yleensä jos lierot viihtyvät niin on hyvää kompostia jo. Kuivikena turva on parempi myös kompostoitumisen kannalta.
Lanta on aina arvoitus ja sen ravinnesisältö vaihtelee paljon. Itse olen onnistunut saaman kunnon kaliumöverit aikaiseksi palstoihini. Hevosenlannassa fosforia ei käsittääkseni älyttömiä määriä, joten sen suhteen sitä on melko turvallista käyttää. Kun lukee jenkkien mättämistä lantamääristä ja toisaalta hyvistä maa-analyysiarvoista, niin kyllä hieman ihmettelen. Mutta luomuahan sen käyttö on ja jätinkasvatuksen perustarvike.

Maija K
29.3.2012 13:43:13
Turvekuivitettua hevosenlantaa käytän jopa suoraan tallista kasvualustalle (kalkitus) ja jyrsintä päälle. Samoin kippaan sitä keväällä (varsinkin havut) kukkapenkkeihin. Turvehan itsessään on maanparannusaine, varsinkin savimaille hyvää, joten sen käyttö on suotavaa. Tietty jos on kunnollinen multamaa niin turpeen lisäyksellä ei saada tarvittavaa hyötyä, muuta kuin hevonlannalla lannoitusvaikutus. Olisihan se hyvä jos turvekuivitettu hevosenlantakin kompostoituisi mutta haen omilla kasvausmailla turpeen toista ominaisuutta. Olkikuivitettu hevosen- samoin kuin karjanlanta tarvitsee puolentoistavuoden kompostoitumisajan kun taas turvekuivitetulle riittää puolitoista kuukautta.

Hiukan olen sitä mieltä että lannoituksen liikalannoituksen ääripäätä emme ole vielä saavuttaneet muulla tavalla kuin kippaamalla lannoitteet suoraan kasvin päälle.... ;D


Juso
29.3.2012 19:13:16
Mielenkiintoinen näkemys tuo viimeinen. Meinaatko ettei kurpitsojen halkeamisella ja ylilannnoituksella ole mitää suhdetta vaan että kyse on liiasta vedestä tai kalsiumin puutteesta. Minulla on kolminkertainen kalium suosituksen (jenkki) ylärajaan nähden, ja kalsiumia maaperästä johtuen todella paljon.


Maija K
29.3.2012 19:30:04
Sillain että kaikki on oikeassa suhteessa. Jos jotain on vähemmän, kuin riittävästi suhteessa muihin, niin jonkun muun ravinteen tai ravinteiden runsaasta määrästä ei hyötyä. Tietty täytyy osua kohdalle myös siemen joka kestää kovan kasvun, unohtamatta valo-lämpö-vesi-kasvualusta olosuhteita. Sitä odotellessa että kaikki natsaa kohdilleen, osuu tai ei mutta yrityksen puutteeseen ei kaadu. Liikalannoitukseen käy tieni :D


Eki
1.4.2012 14:18:59
Täällä kaupungissa on se hyväpuoli,että hevonp on valmiiksi paketoituna ja käyttövalmiina. Luin jostain,että minimi kopostointiaika 3kk +65c asteessa.
Itsetä jäisi kurpisa syömätä jos tietäisin,että se on kavatettu tuoreessa hevonpaskassa.

otski
1.4.2012 20:05:36
Käsitykseni mukaan kasvit ottavat ravinteensa hyvinkin samassa muodossa riippumatta siitä missä muodossa tarjotaan eli pääravinteet typen, fosforin ja kaliumin suoloina ja kompostoinnissa ne muuttuvat hitaammin liukenevaan muotoon ja näin niitä voi annostella enemmän kavualustaan.
Itsellä jätit on aivan oma lajinsa ja käytetään vain rajoitetusti ihmisravinnoksi joten lannoitus sen mukainen. Pääasiassa taphtuu kastelulannoitukena punaisella ja peruslannoitus ollut pari edellistä vuotta hevonpee taivaan alta mutta tullut muilta kasveilta se vaikutelma että hevosia on syötetty kevyellä kauralla joten syksyllä hain raakaa sonninsellaista. Lähes kuivikkeettomana tuskin paljon kompotoituu mutta maahan jyrsittynä tekee tehtävänsä eli ainakin typestä osa on vaikuttavassa muodossa.

aami
6.4.2012 11:03:06
Turve on hapanta, ja se happamoittaa maata. Jos on ongelma liian korkeasta pH:sta, sitä kannattaa käyttää ilman kalkitusta. Suomesta saatavien normaalien kalkkien ongelma vaan on se, että ne eivät vaikuta heti. Eli vaikka maahan laittaa turvetta ja ennen tai jälkeen kalkitsee reilusti, happamoittaa turve maata kuitenkin.

2009 kirjoittelin tällaisen maan pH:sta:

I try to write about lime, how and why it is used here in the land of Father Christmas. Finlands is a sour country. Forestlands, groundwater, fields, swamps, everything is more or less acid soil and water. For example groundwater has pH 5 on average. Lakes have higher, pH average is between 6-7. Peak from swamps pH is 3-4, forests pH is around 3,6-4,3 fields are normally under 6 (if not spreaded lime). So if you want to cultivate something, you are better to lime the soil before you do anything else... lol. Yep, I have learned The Lesson. In fresh pigmanure, or chickenmanure, burnt lime [Ca(OH)2] is used to kill salmonellabacteria, if manure is not composted. There must be used burnt lime, so much that pH rises up till 10 and salmonella dies. Quite quick pH comes down to around 7 and manure can be used in fields. If the manure is composted, then it is in piles, gets hot when it is "burning" and salmonella dies because of the heat. Pile is covered with burnt lime, so the salmonella won't infect birds or anything else who touches the manure. Burnt lime is not the same as "normal" lime (CaO) what is used in gardening. Burnt lime takes pH as up as much you put it, but "normal" gardenlime does not rise pH over 7. "Normal" lime also includes some magnesium (Mg).


Fresh manure has ammoniumnitrates, which oxidizes to nitrates. If manure is spreaded on surface of soil it reacts with air so that ammoniumnitrates transforms to ammoniacgases. That's why if use manure, it is recommended here to cover with some other layer of dirt, or tilled deep into the ground. At the same time you should not spread fresh manure and lime, but if you do it at different times, it should not do any harm. (Anyhow it is recommended to use composted manure, so there is no problems with any bacteria or with ammoniacgases.) When ammoniumnitrates are turning that kind of nitrates that plants use, they create acids, that makes soil sour, pH goes down. One kilo ammoniumnitrate needs two kilos lime to neutralise the acidification of soil. Also when plants are taking fertz from soil, they changes hydrogen ions to nutrient-cations, then the amount of hydrogen-ions in soil rises, and pH goes down. If you want to prevent that, you need to add lime at time to time. Here are different kinds of lime to use in garden. "Dolomite" and "kalsiitti" and limestonepowder including magnesium. Dolomite has more than 7% Mg in it and kalsiitti has less than 2% Mg. If the amount of Mg is between 2 and 7% it is called limestonepowder that includes magnesium. Dolomite takes the longest time before it affects (best affect after 2 years) in soil, but the effect is also prolonged than kalsiitti. Kalsiitti affects fast, but it won't last until 2 years. Dolomitelimeparticles are also bigger than in those other limes. The smaller particles the lime is, the faster is the affect.


Lime I used, 2x25kg Biolanin Puutarhakalkki, includes 3% magnesium (Mg) and 31% kalsium (Ca). Neutralizationcapacity is 38% and rapid neutralizationcapacity is 30%. 84% of particles are smaller than 0,15mm. I applied also another lime from Nordkalk, I am not sure what kind of lime that was. Old leftover form fields. If pH really is as low as 4,5 there should be added 1-3kg/square meter lime to raise it up to 6,5. Amount of lime depends on soil (and who makes the recommendation). I still have a large area where is no extralime added, so all work is still not done. Maybe here is everything I know for now, if something is, or sounds, totally bullshit, please send me e-mail and correct. Hope you'll catch the point and ignore the misspellings, lol.


Nuu
21.4.2012 13:05:05
Idättelin 691 EST DMG Ollila -11 siementä. Viilasin ja laitoin muovipussiin lattialämmölle 19.4. Tänään 21.4. äsken taas katsoin pussiin sisälle josko se juuri sieltä jo pilkottaisi. Mutta tämä siemen onkin tehnyt päinvastoin, sieltä toisesta päästä oli jo puolikas lehti työntynyt ulos, juuripuolelta ei yhtään mitään.
Onko tällainen ilmiö tuttu kenellekään? Lähinnä mietin että onko tällä siemenellä tulevaisuutta ? Laitoin sen nyt multaan, mutta kasvatuspaikkojen ollessa aika rajattuja tässä vaiheessa kevättä en viitsisi turhaan tämän kanssa viedä tilaa jos se on tuhoon tuomittu.


Juso
22.4.2012 10:15:14
En koskaan ole moisesta kuullut. Nopeastihan tuon näet, jos se kasvaa normaalisti taimena, niin sitten se on vaan joku oikku ja on varmasti aivan turvallista istuttaa se. Jos se juroo tai on onnettoman hidas, heitä pois. Ei näistä koskaan tiedä, eikä edes kun alkaa tehdä hedelmää. Täytyi oikein siemenen kasvattajalta kysyä, kun viime vuonna yksi pääverson kurpitsa kasvoi onnettoman hitaasti 10 päivään asti. Meinasin heittää pois. 15 päivän päästä puski pitkän jakson keskimäärin 13 kilon vuorokausikasvuja, toki lopulta onnettomaan tarinan päätökseen. Mutta hötkyily ei kuitenkaan kannata. Jos sulla on toinen siemen laita itämään varmuuden vuoksi.


Nuu
22.4.2012 19:15:17
Olisin ottanut siitä kuvan mutta kamerassa ei ollut latausta ja piti saada se siemen multiin joten jäi ottamatta. Täytyy katella nouseeko se taimelle ja lähteekö taimi kasvamaan. Viimeistään istutusvaiheessahan sen juuretkin sitten näkee ja voi ehkä jotain päätellä jatkosta.
Onpa jännä ilmiö kuitenkin, että lehti työntyy siemenestä ennen juurta.


Eki
24.4.2012 09:46:33
On kaksi vastaavaa tullut, heitin roskiin. Lisäksi pari siementä on kasvattanut vain yhden sirkkalehden, eikä muuta.


Rosmis
7.5.2012 16:16:06
Kysymys hevosenlannasta, sain palanutta (aumattua) lantaa, jossa ei ole käytetty kuiviketta. Paljonko uskaltaa neliölle laittaa tuhtia tavaraa ja polttako kurppa sivuhaarojen lehtihankojen juuret jos osuvat suoraan lantaan? Pintakompostoinnista osaltaan kyse ja lanta tulee nyt päällimmäiseksi. Testaan kylläkin vain yhdellä taimella tätä.


Juso
8.5.2012 10:42:30
Enpä usko että pintakompostoinnilla juuri suurta riskiä tule. Siinähän mm. matojen toimesta pikkuhiljaa ravinteet muokkautuvat maahan pitkävaikutteisemmin. Itseki tuota viime vuonna tein, mutta sekoittelin kyllä ensin hieman multaan/turpeeseen ja hautasin sivuversoja sillä.
Veikkaisin että kannattaisi sekoitella sitä ensin johonkin (multaan, turpeeseen, mitä sulla siellä onkaan) ja käyttää sitä pinnalla sivuversojen peittelyyn. Maijalla tai Otskilla on varmaan jotain käytännön kokemustakin ja parempia annosteluohjeita. Itse sekoittelen ehkä 1 osa lantaa, 4 osaa turvetta,

Tuhtia kamaahan tuo tietysti ravinnemielessä on.

otski
11.5.2012 06:47:16
Minä ainakin sen lannan sekoittaisin jyrsimellä pintamaahan jo siksikin että typpi herkästi haihtuu pinnalla olevasta lannasta. Luulisin että sen verran voi laittaa minkä hyvin saa sekoitettua maahan, itse käyttänyt aina kuivikkeellista ja viimekesänä käytetty oli ilmeisesti peräisin kevyellä kauralla ruokituista hevosista kun esimerkisi sillä pelkästään lannoitetut sipulit jäivät aika pieniksi. Nyt käytössä turvekuivikkeinen sonninlanta.

NOSTOA
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 08, 2013, 12:29:56 kirjoittanut Juso »

Juso

  • Ylläpito
  • Full Member
  • *****
  • Viestejä: 135
Vs: Kysy mitä vaan kurpitsan kasvatuksesta
« Vastaus #1 : Huhtikuu 08, 2013, 19:00:51 »
Yhdistettu toinen aihe jossa vain yksi postaus

Juso
Itsellä on korkea pH (7.5-7.8)ja siihen on pysyvästi vaikea vaikuttaa. Luonnonturvetta sekoitin 18 kuutiota syksyllä 250 neliön alalle, ja pH putosi noin 6 tienoille. Mutta kun kyse on puskuroidusta maaperästä, samoille tienoille voimakkaasti puskuroidusta kasteluvedestä, epäilen että takaisin yli 7:n ollaan taas syksyllä. Toki turpeen funktio oli myös maan laimennus. Hevonpeellä lannoitettuna arvot olivat P 180 K 1100 Ca 8300 (tämä tulee maaperästä). Varsinkin K on melko ylhäällä jos optimi on 400. Kaikki arvot siis mg/litra ja jenkkien ohjearvot konvertoitu ppm: mg/l 1:1 joka on suunnilleen oikein. Lisäksi turvetta ei voi juuri lisää sotkea, koska orgaanisen aineen osuus alkaa olla sellainen, että maa on melkoista höttöä.

Itse luovun kurpitsojen osalta luomusta, koska sillä ei ole ihmeempää aattellista merkitystä tässä jätinkasvatuksessa (emme juuri näitä syö) ja normaaleilla lannoitteila on helpompi säätää ja tietää missä ollaan menossa. Lisälannoiteena meinaan käyttää vesiliukoisia Yara Ferticare Hydroa (K/P) ja Yara Liva Calcinitia (N/Ca) koska käytän noita chilien vesiviljelyssa, ja voin säädellä jälkimmäisellä typpeä sopivasti tuntuman mukaan alkukaudesta.

Juso

  • Ylläpito
  • Full Member
  • *****
  • Viestejä: 135
Vs: Kysy mitä vaan kurpitsan kasvatuksesta
« Vastaus #2 : Huhtikuu 08, 2013, 19:04:12 »
ja ylös